RoadStars Trophy -finaali 2018 – lisää tehtäviä ja huimaavia korkeuksia

Teamskills, Power ja Cleverness – RoadStars Trophy 2018 -kilpailun finalistien on selviydyttävä erilaisista haasteista.

Hiljaisia ihmisiä aamiaisella? Täysin tuntematonta RoadStars Trophy -kilpailussa. Toinen toisensa jälkeen nämä 25 - 47-vuotiaat miehet saapuvat isoon pöytään. Jokaista heistä tervehditään ystävällisellä "Hyvää huomenta, miten voit?",ja kohta he kaikki jo juttelevat taas keskenään. Kilpailun johtajan Christopherin kehotusta päivän Warm-Up-rundille ei kukaan kuule, ja hänen täytyy toisen kerran korottaa äänensä: "Pojat hei, ylös ja köydenvetoon – nyt se alkaa!"

Kukkaniitty aivan kanalan vieressä on lämmitysrundin suorituspaikka Köyden molemmissa päissä ovat kaikki seitsemän maata edustettuina. Marek Opolesta (PL): "Voi ei – kaikki vahvat kundit ovat toisella puolella. Me tarvitsisimme vielä kahdeksannen miehen!"

Osuttava keskelle.

Hän on oikeassa – sotahuudolla "Ho – ho – ho" vetää tämä "kova" ryhmä kollegat kolme kertaa merkinnän yli. Kaikki nauravat, olipa mukava lämmittelyrundi. Sen jälkeen he menevät ulkoseinän luokse hotellissa, jonka perusta on muurattu jo vuonna 1674. Nyt alkaa taas oikea urheilukilpailu: vuorossa on jousiammunta. Christian, hotellipäällikkö Jorgen veli, selittää tekniikan.

Uusi haaste useimmille, sillä tuskin kukaan osaa käsitellä tätä kivikaudelta peräisin olevaa keksintöä. "Strategia on tässä vaikeaa. On yksinkertaisesti keskityttävä ja osuttava keskelle", sanoo Ionel Constantasta (RO), ja kollegat nauravat. Keskittyminen – ja ampuminen. Kerran, kaksi, kolme kertaa. Sitten vaihto. Ryhmä antaa aina aplodeja. Cosmin Bukarestista (RO) antaa välineen Mirkolle, he taputtavat – täällä kaikki toivottavat toisilleen onnea. Lopuksi korkein pistemäärä on joukkueiden mukaan Italialla ja Romanialla.

Kouluttaja hämmästelee.

RoadStars Trophy -kilpailussa on tietenkin myös aina tehtäviä kuorma-autolle, ja tätä varten finaalin 2018 osanottajat tarvitsevat tilaa. Sitä löytyy Montserrat-vuoriston juurelta, jossa ajokouluttajat Günnin kanssa ovat jo hieman valmistelleet jotain. Tämä ensimmäinen harjoitus on nimeltään "Höfchen", ja siinä täytyy puoliperävaunun vetoauto kääntää 10 x 10 metrin aluella. Christian on ensimmäinen. Hän kytkee suuremmalle vaihteelle sisään ajoon, vetää äärimmäiseen kulmaan oikealla, työntää takaisin, tarvitsee pari ohjausliikettä, vaihteiden vaihtoa ja ärhäkkäitä polkimien painalluksia – ja hän on 44,5 sekunnin päästä taas ulkona. Ihmettelevää hämmästystä ajokouluttajien keskuudessa ja syvä kumarrus – tähän ei ole vielä kukaan koskaan pystynyt!

Sillä aikaa Daniel kamppailee kauko-ohjauksen kanssa Mini-Truck-Parcours. Nyt on pysyttävä tarkasti linjojen sisällä, ensin vain mini-Actrosilla, sitten myös perävaunun kanssa. Onnistuu hienosti! 

Nyt sahan kimppuun.

Punaisen Arocs-kippiauton vierellä syntyy Community-Task: Useimmat RoadStars-käyttäjät halusivat, että 14 finalistia sahaavat puunrungon osiin. Haasteena on asettua vastakkain ja vetää sahaa oikeassa kulmassa puun yli – ja vielä näissä lämpötiloissa! Christian ja Tim aloittavat, mutta sahapukki alkaa hypellä. Marek ja Mateusz rientävät auttamaan, pitävät kiinni puunrungosta ja telineestä. Näin se käy RoadStars Trophy -kilpailussa – kaikki auttavat toisiaan! 

Pois auringosta, sisään hammasrataan ja ylös vuorelle. Täällä Mönchskloster Montserrat -vuoristossa on viileää, ja miehet saavat vahvistuksena välipalaa. Sitä myös tarvitaan välttämättä, sillä nyt täytyy finalistien antaa vielä kerran kaikkensa. Seuraavalla junalla he ajavat ylös lähes 1000 metrin korkeudelle merenpinnasta. Kallioseinämästä riippuu kiipeilyköysiä alas – mitä nyt, tuostako ylös? Kiipeilykouluttajat Fransesc ja Xavi selittävät ja näyttävät tekniikan. "Ei huolta, te saatte täydellisen kiipeilyvarustuksen. Lisäksi me varmistamme teidät köydellä."

Vuoristoilmaa.

"Mitä sitten tapahtuu, kun olemme ylhäällä – miten pääsemme taas alas, kiiveten vai kävellen?", kyselee Cosmin, joka valmistautuu yhdessä Ionelin kanssa. "Nojaudutte hieman taaksepäin ja kävelette vain vuorenseinämää alas. Aikaa otetaan vain ylös kiipeämisestä". Yksi, kaksi, kolme – go! Molemmat romanialaiset ovat kai jo lapsena oppineet kävelemään vuorenhuipuilla, niin ketterästi ja sulavasti he kiipeävät noin 30 metriä jyrkkää vuorenseinämää turvaköyden ylimpään kohtaan. "Seis", huutaa ensin Ionel, sitten Cosmin. Myrskyisät aplodit alhaalta – tämä oli jo oikea pieni taidonnäyte. 

Myöhemmin hotellissa barbecuen ja kylmien juomien puitteissa jokainen yksittäinen tehtävä käydään vielä intensiivisesti läpi keskusteluissa. Ja tietenkin kysymys, kuka juuri nyt mahtaa olla johdossa. Mutta voittajan kruunaamiseen on aikaa vielä lähes kaksi päivää, ja siksi kaikki nauttivatkin rennosta yhteisestä illanvietosta.Roland: "Alussa kaikkien piti vielä miettiä, minkä nimen yhdistää mihinkin kasvoihin, ja kuka ymmärtää mitäkin kieltä. Se oli tutustumisaikaa. Nyt me kuulumme jo oikein hyvin yhteen ja meillä on erittäin hauskaa keskenämme." 

Kuvat: Sebastian Vollmert
Video: Martin Schneider-Lau