Lena Evers kertoo ensimmäisestä vuodestaan kuorma-auton ratissa

– Lena Evers, aloitteleva raskaan ajoneuvon ammattikuljettaja ja heavy metal -musiikin ystävä

Tuntuuko sinusta siltä, että ihmiset pitävät kuorma-autonkuljettajan ammattia edelleen miesten työnä?

Lena Evers: Minä ainakaan en näe sitä niin. On toki selvää, että kun ajan pihaan 20,75 metriä pitkällä rekalla, joka kuljettaa kahdeksaa henkilöautoa, vedän puoleeni yllättyneitä katseita, kun astun autosta ulos. Minusta se on aina yhtä hauskaa.

Olet nyt opiskellut vuoden ajan ja ajanut puolen vuoden ajan kaukoliikenteen kuljetuksia. Oletko jotenkin muuttunut tänä aikana?

Lena Evers: Minusta on tullut avoimempi. Puhun mielelläni myös sellaisten ihmisten kanssa, joita en vielä tunne. Ilman kysymyksiä ei pötkitä pitkälle. Pysäköintialueilla tai tehtaiden piha-alueilla kommunikointi on tärkeää.

Mikä sinua erityisesti miellyttää tässä työssä?

Lena Evers: Olen paljon vapaampi kuin muissa ammateissa, saan päättää pitkälti omista asioistani.

Miten päädyit tähän ammattiin?

Lena Evers: Isäni on kuorma-autonkuljettaja. Äidillänikin on kuorma-autokortti. Olin vain niin utelias. Olen aina tiennyt, että tämä on minun juttuni.

Viikolla olet paljon liikkeellä yksinäsi. Onko se outoa?

Lena Evers: Ihan yksin ei sentään tarvitse olla. Meillä huolintaliikkeen kuljettajilla on kaikilla toistemme puhelinnumerot. Me vaihdamme ahkerasti kuulumisia. Erityisesti on hyvä tietää, missä on mukavinta yöpyä. Soitan poikaystävälleni aina iltaisin.

Millaista musiikkia kuuntelet ohjaamossa?

Lena Evers: Mieluiten heavy metal -musiikkia. Ensi vuonna haluan jälleen festareille Wackeniin!

Kuvat: Kristian Barthen