Juan Manuel Espinosan kyydissä on 30 000 litraa laadukkainta oliiviöljyä

Keväinen Espanja tarkoittaa sadetta, yöpakkasia ja sumuisia aamuja. Elohopea kiipeää vain vastahakoisesti viiden asteen rajan yli, eikä välimerellisestä tunnelmasta ole tietoakaan. Tosin Andalusian sisämaa onkin kaukana Välimerestä.

Ja se asettaa myös kalustolle tiettyjä haasteita. Selkokielellä: Juan Manuel Espinosan vastapestyn Actros 1851 -mallin 375 kW:n teho pääsee tositoimiin jyrkässä ylämäessä. Onneksi moottoritie 4 on kolmikaistainen, jotta muut ajoneuvot pääsevät ohittamaan ilman vaaratilanteita. Lähellä huippua Predictive Powertrain Control vähentää polttonesteen syöttöä, sillä järjestelmä tietää, mitä on tulossa seuraavaksi: jyrkkä alamäki. Ajonopeus nousee nopeasti jälleen 60, 70, 80 kilometrin kohdalle, ja Juan Manuel tarttuu oikeanpuoleiseen ohjausvaihteen varteen. Hän antaa hidastimen vähentää nopeutta vielä lisää, sillä kauempana edessä näkyy pysähtynyt auto ja yksi kaista on tukossa.

”Marina” lukee ohjaamon kyljessä hopeanvärisellä tekstillä. Marina on Juan Manuelin äidin nimi. Ohjaamossa on vaaleat tikatut nahkaistuimet, joissa on mustat sivuosat, sekä yhteensopiva lattiapäällyste suurella tähdellä koristeltuna. Tässä on selvästikin mukava oleskelualue. Radiopuhelimen yläpuolella kaksi pyhimyksen kuvaa suojelee Juan Manuelia ja hänen isäänsä Antoniota. Kuvien vieressä on kalenteri, jossa näkyy kokonainen kuukausi. ”Oikeastaan tiesin jo 12-vuotiaana, että haluan kuorma-auton kuljettajaksi. Siitä lähtien olen ollut isäni mukana niin usein kuin mahdollista”, kertoo Juan Manuel.

Pikkutarkkaa puhdistamista kuljetuksen jälkeen.

Mutta Juanin elämään eivät kuulu pelkästään ajomatkojen suunnittelu ja ohjaamossa vietetty aika, vaan tänä vuonna Juan on tehnyt monia muitakin asioita, kuten siirtänyt, kiinnittänyt ja irrottanut puoliperävaunuja ja puhdistanut ne pikkutarkasti jokaisen matkan jälkeen, riippumatta siitä, mitä on kuljetettu. Sillä Espinosat kuljettavat paluumatkalla usein maitoa, nestemäistä suklaata, appelsiinimehutiivistettä tai viiniä.

Pelkkä vilkaisu tuulilasin läpi Kastilien-La Manchan alueelle kertoo, että Espanjassa viljellään myös paljon viiniä, sillä viiniköynnöksiä näkyy kaikkialla silmän kantamattomiin, vielä oliivipuitakin enemmän.

Karkea vuoristomaisema on muuttunut täällä pehmeästi kumpuileviksi kukkuloiksi. Autovía del Sur pujottelee mutkaisena maan läpi, ja se on tuonut Andalusian paljon lähemmäksi Eurooppaa. Actros jatkaa matkaansa 1 200 kierroksella minuutissa, ja Juan Manuel hymyilee: ajaminen on mukavan rentouttavaa aamun raskaiden töiden jälkeen.

Myös liikennetiheys tuntuu olevan kuin toisesta maailmasta. Edellä ajava kuorma-auto on juuri ja juuri näkyvissä. Taustapeilissä näkyy kaukana tummansinisen ohjaamon ja hopeisena kiiltävän puoliperävaunun takana samaan suuntaan ajava puoliperävaunuyhdistelmä. Sama toistuu vastakkaisella kaistalla, paitsi että kuorma-autojen välissä ajaa yksittäisiä henkilöautoja. Näissä ajo-olosuhteissa ajaminen on suorastaan nautinto. Juan Manuelilla on silti aistit valppaina, ja hän pystyy väistämään nopealla liikkeellä moottoritielle jäniksen perässä juoksevaa koiraa. ”Ratissa on aina oltava valppaana”, kommentoi Juan.

– Actros-kuljettaja Juan Manuel Espinosa

Tuulesta ei ole enää tietoakaan seuraavana aamuna. Välimeri näyttäytyy moottoritien vieressä lyijynharmaana ja lähes tyynenä. Se on hyvä asia, koska silloin lauttamatkasta Barcelonasta Genovaan tulee rauhallinen.

Juan ajoi edellisenä iltana Tarragonaan asti, tankkasi kuorma-auton täyteen ja piti peräti 11 tunnin tauon. Pian Juan ei voi enää olla huomaamatta, että Barcelona lähestyy: aamun liikenneruuhka on täysin erilainen ajokokemus kuin edellisen päivän matka moottoritiellä.

Mutta onneksi Juan Manuel on varannut osuudelle riittävästi aikaa ja joutuukin odottamaan vielä lähes 1,5 tuntia terminaalin edessä ennen laivaan pääsyä. ”Tässä työssä täytyy oppia kärsivällisyyttä”, toteaa Juan odottaessaan ja pestessään samalla ohjaamon lattian. Lattialla ei tosin näy ennestäänkään yhtään hiekkaa tai muruja, sillä Juan pitää autonsa aina siistinä. Elintarviketeollisuudessa sekä vetoauton että puoliperävaunun on kiillettävä puhtauttaan – sekä sisältä että ulkoa.

Kuvat: Sebastian Vollmert
Video: Martin Schneider-Lau