Veden peitossa: Dieter Sobik ja Actros 1851

Kynäruisku

Meri maantiellä.

Tunnistettava kuorma-auto: Dieter Sobikin Actros näyttää jännittävän vedenalaisen maailman.


”Tätä autoa ajan vain minä”, Dieter Sobik sanoo ja taputtaa kämmenellään kevyesti Actros 1851:n ohjauspyörää. Oikealla kädellään hän siirtää kahvikupin sivuun ja ohjaa kuorma-auton pois hampurilaisen logistiikkakeskuksen pihasta. On jo myöhäinen aamupäivä, ja kuorma on saatu viimein purettua. A1 oli eilen jälleen odotettua ruuhkaisempi. Hampuriin hän ei enää ehtinyt: aikataulu olisi mennyt liian tiukalle. ”Lopetinkin työpäivän jo Bremenissä”, 56-vuotias kuljettaja kertoo. ”Siellä on muutenkin eräs mieluisimmista pysähdyspaikoistani, jossa minut jo tunnetaan.” Viimeiset 120 kilometriä Hampuriin taittuivat tänä aamuna.

Huomionherättäjä.

Dieterin tunnettuus ei johdu pelkästään hänestä itsestään. Hänen kuorma-autonsa ja puoliperävaununsa ovat nimittäin erittäin tunnistettavia. Nuppia ja perävaunua koristaa jättimäinen syvänmeren elämää esittävä kynäruiskumaalaus. Hait, värikkäät kalat, merenneidot ja laivan hylky antavat autolle ainutlaatuisen ulkomuodon. Heillä, jotka matkustavat paljon moottoriteillä ja poikkeavat kuorma-autonkuljettajien tapaamisiin, on hyvät mahdollisuudet nähdä auto luonnossa.


Vedenalainen maailma kuorma-auton ja puoliperävaunun pinnassa: lähes joka neliömetrillä on jotain löydettävää.
Vedenalainen maailma kuorma-auton ja puoliperävaunun pinnassa: lähes joka neliömetrillä on jotain löydettävää.
Vedenalainen maailma kuorma-auton ja puoliperävaunun pinnassa: lähes joka neliömetrillä on jotain löydettävää.
Vedenalainen maailma kuorma-auton ja puoliperävaunun pinnassa: lähes joka neliömetrillä on jotain löydettävää.
Vedenalainen maailma kuorma-auton ja puoliperävaunun pinnassa: lähes joka neliömetrillä on jotain löydettävää.
Vedenalainen maailma kuorma-auton ja puoliperävaunun pinnassa: lähes joka neliömetrillä on jotain löydettävää.
Vedenalainen maailma kuorma-auton ja puoliperävaunun pinnassa: lähes joka neliömetrillä on jotain löydettävää.
Vedenalainen maailma kuorma-auton ja puoliperävaunun pinnassa: lähes joka neliömetrillä on jotain löydettävää.
Vedenalainen maailma kuorma-auton ja puoliperävaunun pinnassa: lähes joka neliömetrillä on jotain löydettävää.
Vedenalainen maailma kuorma-auton ja puoliperävaunun pinnassa: lähes joka neliömetrillä on jotain löydettävää.
Vedenalainen maailma kuorma-auton ja puoliperävaunun pinnassa: lähes joka neliömetrillä on jotain löydettävää.
Vedenalainen maailma kuorma-auton ja puoliperävaunun pinnassa: lähes joka neliömetrillä on jotain löydettävää.
Vedenalainen maailma kuorma-auton ja puoliperävaunun pinnassa: lähes joka neliömetrillä on jotain löydettävää.
Vedenalainen maailma kuorma-auton ja puoliperävaunun pinnassa: lähes joka neliömetrillä on jotain löydettävää.
Vedenalainen maailma kuorma-auton ja puoliperävaunun pinnassa: lähes joka neliömetrillä on jotain löydettävää.
Vedenalainen maailma kuorma-auton ja puoliperävaunun pinnassa: lähes joka neliömetrillä on jotain löydettävää.
Vedenalainen maailma kuorma-auton ja puoliperävaunun pinnassa: lähes joka neliömetrillä on jotain löydettävää.
Vedenalainen maailma kuorma-auton ja puoliperävaunun pinnassa: lähes joka neliömetrillä on jotain löydettävää.
Vedenalainen maailma kuorma-auton ja puoliperävaunun pinnassa: lähes joka neliömetrillä on jotain löydettävää.
Vedenalainen maailma kuorma-auton ja puoliperävaunun pinnassa: lähes joka neliömetrillä on jotain löydettävää.
Vedenalainen maailma kuorma-auton ja puoliperävaunun pinnassa: lähes joka neliömetrillä on jotain löydettävää.
Vedenalainen maailma kuorma-auton ja puoliperävaunun pinnassa: lähes joka neliömetrillä on jotain löydettävää.

Kuorma-auto mallina.

”Autosta on tehty jo pienoismallikin”, sanoo Dieter, jolla on ohjaamossa aina pari pienoismallia mukanaan. Useampikin valmistaja myy Dieterin kuorma-auton pienoisjäljennöksiä. Jopa kauko-ohjattava versio löytyy.

”Pomoni halusi kynäruiskumaalauksen, joka liittyy jollain tavalla yritykseemme”, sanoo Dieter moottoritien liittymälle kääntyessään. ”Fischer-Trans tuo nimenä tietysti mieleen kalat.” Kuorma-auto oli kolme viikkoa kynäruiskumaalarilla, kunnes vedenalainen maailma oli valmis. Tämä tapahtui vuonna 2015. ”Siitä lähtien olen ajanut tätä kuorma-autoa. Kilometrejä on kertynyt 320 000.” Missä päin? ”Aina kaukoliikenteessä, rampilta rampille. Yleensä Saksassa.” Entä kuorma? ”Kuljetamme kaikkea, mitä kuormalavoilla voi viedä.” Hampuriin hän vei kemikaaleja, jotka jatkavat nyt laivalla Egyptiin. Huomenna Dieter ajaa uudella kuormalla Nordrhein-Westfaleniin, missä sijaitsee hänen kotinsa.


Työpäivän päättyminen ohjaamossa ei ole Dieterille ongelma. Liikunnasta on kuitenkin pidettävä huolta – mieluimmin polkupyörällä.
Työpäivän päättyminen ohjaamossa ei ole Dieterille ongelma. Liikunnasta on kuitenkin pidettävä huolta – mieluimmin polkupyörällä.
Työpäivän päättyminen ohjaamossa ei ole Dieterille ongelma. Liikunnasta on kuitenkin pidettävä huolta – mieluimmin polkupyörällä.
Työpäivän päättyminen ohjaamossa ei ole Dieterille ongelma. Liikunnasta on kuitenkin pidettävä huolta – mieluimmin polkupyörällä.
Työpäivän päättyminen ohjaamossa ei ole Dieterille ongelma. Liikunnasta on kuitenkin pidettävä huolta – mieluimmin polkupyörällä.
Työpäivän päättyminen ohjaamossa ei ole Dieterille ongelma. Liikunnasta on kuitenkin pidettävä huolta – mieluimmin polkupyörällä.
Työpäivän päättyminen ohjaamossa ei ole Dieterille ongelma. Liikunnasta on kuitenkin pidettävä huolta – mieluimmin polkupyörällä.
Työpäivän päättyminen ohjaamossa ei ole Dieterille ongelma. Liikunnasta on kuitenkin pidettävä huolta – mieluimmin polkupyörällä.
Työpäivän päättyminen ohjaamossa ei ole Dieterille ongelma. Liikunnasta on kuitenkin pidettävä huolta – mieluimmin polkupyörällä.
Työpäivän päättyminen ohjaamossa ei ole Dieterille ongelma. Liikunnasta on kuitenkin pidettävä huolta – mieluimmin polkupyörällä.

Satamassa lähes jokainen auto on kuorma-auto. Dieter nostelee etusormeaan ohjauspyörältä melkein kuin tahdissa, sillä vastaan tulevista kuorma-autoista tervehtivät tutut kuljettajat. ”Tämä kuorma-auto nyt vain erottuu. Se jää mieleen. Voi hyvinkin olla, että olen jo jutellut joidenkin täällä ajavien kollegoiden kanssa. Osallistun säännöllisesti kuorma-autonkuljettajien tapaamiseen 50 kilometriä täältä pohjoiseen.”

Komeasti työstettyä kynäruiskukuvaa katsellessa herää kysymys, kuinka kauan Dieter aikoo Actrosinsa pitää. ”En ole aikeissa vaihtaa. En voi kuvitella tämän vaihtamista lähitulevaisuudessa”, Dieter sanoo. Varsinkaan, kun ohjaamoon on vasta tilattu uusi kaappi. Muutenkin: Dieter aikoo jatkaa ajamista vielä pitkään. ”Olen tehnyt tätä jo 38 vuotta. Ennen ajaminen tarkoitti kyllä vieläkin suurempaa vapautta. Toisaalta nykyään tiedän yleensä, milloin ehdin kotiin.” Kotona odottavat vaimo, tytär ja poika. Viimeistään perjantaina suunnan pitäisi siis olla kotia kohti.

Tasapainon vuoksi: pyöräilyä.

Missä 38 vuotta alalla toiminut Dieter Sobik kuljettaa mieluiten? ”Täällä pohjoisessa, mieluiten lähellä merta. Etsin hyvän pysähdyspaikan ja ajan vielä tovin pyörällä.” Dieter tosiaan ottaa polkupyöränsä esiin perävaunusta. ”Jos kerran olen matkalla, haluan hieman nähdä seutua. Se onnistuu parhaiten pyörällä.”

Kaksi kollegaa kulkee ohi. Toinen tervehtii, toinen nostaa peukkua. Tuttuja? Dieter virnistää: ”En ole ennen nähnyt heitä, mutta he taitavat tuntea kuorma-autoni. Useammin käy niin päin.”


Kuvat: Nico Krauss

30 kommenttia