Heavy Rotation: Florian Kirschbaum hoitaa metsiä helikopterista käsin

Reportaasi

Äärirajoilla.

Metsän kalkintaa ilmasta käsin: Lentäjä Florian Kirschbaum ja hänen tiiminsä tekevät erityistä työtä.

Korkealle ylös. Florian Kirschbaum kalkitsee metsiä – helikopterillaan. Täytöstä huolehtivat Arocs ja Actros.
Korkealle ylös. Florian Kirschbaum kalkitsee metsiä – helikopterillaan. Täytöstä huolehtivat Arocs ja Actros.
Aina ilmaan noustessaan helikopteri nostattaa kokonaisia pölypilviä kentän yläpuolelle – Rigo Knobelsdorf sulkee nopeasti vielä säilytyslokeron kannen.
Aina ilmaan noustessaan helikopteri nostattaa kokonaisia pölypilviä kentän yläpuolelle – Rigo Knobelsdorf sulkee nopeasti vielä säilytyslokeron kannen.

Marc Redlich katsoo tablettiaan. Tässä kohtaa Florianin täytyisi nyt olla. Näytössä olevan kartan mukaan kohteeseen on matkaa enää kilometri. Hän poistuu kuoppien täyttämältä valtatieltä ja kääntyy metsätielle. Vasemmalla kädellään hän hakee lasinnostinta, sivuikkuna liukuu hieman alaspäin. Voiko hän jo kuulla Florianin tulon?

Ja sitten äkkiä kaikki käy todella nopeasti. Roottorilapojen korviahuumaava säksätys kuuluu, Arocsin yli hujahtaa jokin varjo – ja kuorma-autoa kohti vyöryy kokonainen pölyseinämä. Marc sulkee nopeasti ikkunan. "Muuten minulla on täällä kohta tupa täynnä pölyä ja kalkkia", sanoo 37-vuotias. Helikopteri lentää nyt noin 50 metrin päässä kuorma-autosta. 20 metriä tummanharmaan AS 350 koneen alla roikkuu alumiinisuppilo, josta leijailee vaaleanruskeaa jauhetta. Sitten helikopteri kääntyy takaisin täyttöpaikkaa kohti, jonka lähelle Marc on myös jo pysähtynyt.



Pehmeästi lentäjä laskee valtavan sirottimen alas, mutta itse helikopteri pysyy ilmassa. Kauhakuormaaja täyttää säiliön, ja helikopteri lähtee taas liikkeelle. Muutaman sekunnin juttu. Marc odottaa kuitenkin hetken, kunnes pöly vielä hieman laskeutuu. Sitten hän nostaa jalkansa jarrulta ja ajaa suoraan kuormauspaikkaan. "Se oli Flo", hän sanoo ja osoittaa lyhyesti sormella ylöspäin. Ilma ulkona maistuu kalkilta. Suu on pölystä aivan kuiva.

Hetralog-tiimi, jossa Marc ja Florian Kirschbaum työskentelevät, suorittaa Itä-Erzgebirgessä metsän kalkitusta 1 800 hehtaarin alueella. 5 400 tonnia kalkkia leijailee tässä puiden latvoihin, josta se myös pikku hiljaa putoaa maaperään. Florian on tätä varten ollut jo viikkoja liikkeellä helikopterillaan. Päivittäin hän pudottaa keskimäärin 300 tonnia alas.

Lentäjä on nyt laskeutunut koneellaan, on aika tankata. "Me kamppailemme kalkin avulla maaperän happamuutta vastaan", hän kertoo avatessaan keltaisen kypäränsä lukitusta. Teollisuuslaitokset ovat vuosikymmenien aikana jättäneet jälkensä tälle alueelle. Rikkipitoinen ja siten hapan sade on kuormittanut metsää valtavasti. "Kalkin tarkoitus on parantaa maaperän pH-arvoa. Siitä hyötyvät sitten puiden ja kasvien juuret. Näin me voimme auttaa stabilisoimaan metsän ekosysteemiä", sanoo 38-vuotias.


"Metsässä tarvitsemme koko kuorma-auton tehon ja täyden vääntömomentin."

– Marc Redlich, kuljettaja



Logistiikkaa terveen metsän puolesta.

Klaus-Peter Wilhelms on yksi dortmundilaisen Frachtente-yhtiön toimitusjohtajista – kuljetusliike muodostaa yritysryhmittymän kuljetusosuuden. "Me tarjoamme toimeksiantajillemme koko logistiikkapaketin: ilmasta tapahtuvaa metsän kalkitusta varten me perustamme täyttöasemia, jotka ovat sekä kuorma-autojen että helikopterin saavutettavissa. Helikopteri tarvitsee lisäksi tankkauspaikan välittömässä läheisyydessä. Tätä varten meillä on vielä paikan päällä kaksi omaa säiliöautoa. Ja Mercedes-Benzin kuorma-autolla me ajamme kalkkia täyttöpaikoille metsässä", kertoo Wilhelms.

Yhtä niistä, Arocs 1851 -mallia Hydraulic Auxiliary Drivellä, ajaa tänään Marc. "Asia on yksinkertainen: Lentotunnit ovat tässä kallein osuus. Mitä syvemmälle metsään me ajamme, sitä lyhyemmiksi lentomatkat tulevat. Ja sitä tehokkaammin me työskentelemme", sanoo Marc.


Tuoreen kalkin hakua varten Marc ja hänen kollegansa Rigo Knobelsdorf ajavat Arocsilla ja Actrosilla metsän ja kahden tunnin matkan päässä olevan kaivoksen väliä. Joka kuormassa liikkuu 26 tonnia kalkkia. "Siitä kertyy jo runsaasti moottoritiekilometrejä. Mutta me ajamme myös päivittäin metsässä. Jos täyttöpaikat ovat huonojen teiden varsilla, me tarvitsemme koko moottorin tehon ja koko vääntömomentin. Silloin myös Hydraulic Auxiliary Drive voi näyttää, mihin se pystyy", sanoo Dortmundista kotoisin oleva mies.

Flo vetää täyttöletkun helikopterin täyttöistukasta ja vie letkun takaisin säiliöautoon. Aina 50 minuutin välein hänen täytyy lentää tähän Hetralogin metsän reunaan pystyttämään tankkauspaikkaan. Helikopterin maksimaalinen nousupaino on 2 800 kiloa. Siitä on 1 200 kiloa muodostavat jo yksin sirotin ja kalkki, sen lisäksi tulevat vielä 200 kiloa kerosiinia, 90 kiloa lentäjän ja pikkumateriaalin painoa. Helikopterin tyhjä paino on 1 250 kiloa. Tämä tarkoittaa, että jokainen kilo on tärkeä. Ohjaamosta on tyhjennetty kaikki, mitä ei välttämättä tarvita. Istuinta toiselle lentäjälle tai matkustajalle? Ei ole. "Kone toimii jatkuvasti aivan sen tehon rajoilla, muuten projekti täällä ei kannata", hän sanoo ja sulkee säiliöauton, joka on pysäköity helikopterin viereen.

Flo haluaa taas nousta ilmaan. Mutta ensin hänen on suoritettava ulkotarkastus, helikopterilentäjän lähtötarkastus. "Niin paljon aikaa täytyy aina olla", hän sanoo ja tutkii keskittyneesti helikopteria. Pinta pinnan jälkeen hän etsii epäilyttäviä öljyjälkiä ja tarkastaa, täsmääkö laakerien välys. Sitten hän tarkastaa ohjaamon mittarit: Ovatko öljynpaine ja -lämpötila kunnossa? Palaako jokin varoitusvalo? Kaikki okei, voidaan lähteä. Roottorilapojen myrsky ravistelee läheisiä puita.


Paljon metsää, ja vielä enemmän moottoritietä: Marc ajaa vuodessa keskimäärin 140 000 kilometriä.


Jokainen sekunti käytetään hyväksi.

Parin minuutin välein Flo lentää täyttöpaikalle ja antaa täyttää säiliön. Heti kun sirotin on maassa, kauhakuormaaja kippaa siihen sisään uutta jauhemaista kalkkia. Tiimi ei tuhlaa sekuntiakaan. GPS-koordinaatit sisältävä kartta ohjaamon tabletissa näyttää lentäjälle seuraavan sirotusalueen. "Katson sen lisäksi, miltä täyttöpaikalta pääsen nopeimmin kohteeseeni", sanoo Flo. Jokainen silmänräpäyskin maksaa rahaa. Helikopteri kuluttaa noin 180 litraa kerosiinia tunnissa metsän kalkkisirotuksessa.

AS 350 -koneessa Flo odottaa, kunnes roottorin kierrosluku on yli 390 kierrosta minuutissa. Sitten hän vetää laitteesta, joka muuttaa roottorilapojen säätökulmaa. 632 kilowatin koneisto ulvoo. Helikopteri nousee niin kauan, kunnes säiliö on puunlatvojen yläpuolella. Tässä on oltava varovainen: Roottorin läpimitta on lähes yksitoista metriä ja vasemmalla ja oikealla on puita. Edessä ohjaamossa olevasta peilistä näkyy helikopterin alapuolella oleva alue.

Joskus säiliön etäisyys puunlatvoihin on vain muutama metri. "En saa koskaan unohtaa, että minulla on tämä sirotin mukana", Flo sanoo. "Jos se jää kiinni, tilanne on vaarallinen." Hätätilanteessa hän voi pudottaa sen ohjaamosta käsin alas. "Onneksi sitä minun ei vielä kertaakaan ole tarvinnut tehdä", Flo sanoo virnistäen. Hänen henkensä olisi silloin kysymyksessä.


Hyvä organisaatio on kaikki kaikessa – niin töissä kuin kotonakin.

Nyt hän on jo paluumatkalla täyttöpaikalle. Flon työvuoro ei saa kestää yli kymmentä tuntia. Tästä ajasta hän lentää 8,5 tuntia.

"Jos kovat, puuskittaiset tuulet, erittäin huono sää tai korjaukset estävät lentämisen, sille me emme voi mitään", sanoo Wilhelms. "Siksi tiimi katsoo aina sitä tarkemmin, mihin he voivat vaikuttaa." Kitkaton yhteistyö ja täsmällisesti ajoitetut toimintakulut ovat tärkeitä turvallisuudelle, mutta tärkeää on myös tehtävän hoitaminen.

Toimenpiteiden aikana kauhakuormuria ajava Bernd Hell on radiopuhelimella yhteydessä Flohon ja Klaus-Peter Wilhelmsiin. Lentäjän täytyy tietää, millä täyttöpaikalla on vielä kalkkia, ja ilmoittaa, missä sitä vielä tarvitaan. Pitkiin kiertomatkoihin ja odotusaikoihin ei yksinkertaisesti ole varaa.

Hetralog-miehet ovat koko viikon poissa kotoa. "Perheeni on siihen kyllä tottunut", sanoo Marc. Huomenna hän kuitenkin pääsee takaisin Ruhrin alueelle vaimonsa, tyttärensä ja poikansa luo. Myös Flo näkee vaimoaan ja kahta poikaansa tällä hetkellä vain viikonloppuisin kotona Düsseldorfissa. "Olemme organisoineet kaiken hyvin. Muuten tämä olisi meille kaikille vaikeaa", hän sanoo.


"Kone käy meidän työssämme aina tehonsa rajoilla."

– Florian Kirschbaum, lentäjä



Kuvat: Bernhard Huber
Video: Martin Schneider-Lau

4 kommenttia