Laskeuduimme kuuhun vakoojiksi luultuina! Sveitsiläisen seikkailijapariskunnan uusimmat kuulumiset – osa 5
Sarja: 4-Xtremes
Andrea ja Mike Kammermann ovat edenneet Axor-matkailuautollaan Iranista Kaukasukselle – monin paikoin seikkailullisia reittejä pitkin. Sarjamme osa 5.
Jos näkisitte meidät tänään, emme olisi mikään maailman raikkain näky. Leireilemme Georgiassa joenuomassa, ja muutamana edellisenä yönä on ollut voimakkaita ukkosia. Salamat iskivät lähelle kuorma-autoa, joten emme saaneet juuri unta.
Olemme silti mitä parhaimmalla tuulella: Passimme saapunevat parissa päivässä maan pääkaupunkiin Tbilisiin, ja niiden mukana viisumimme Venäjälle ja Mongoliaan. Jouduimme suunnittelemaan edellisessä kuussa reittimme uusiksi, kun Pakistan eväsi meiltä viisumit, mutta nyt reitti Venäjän Kaukoitään on selvä. Ainakin mitä paperisotaan tulee.
Matkalla Kaukasuksella sijaitsevaan Georgian tasavaltaan kuljimme koko Iranin poikki sen aavikkoisista eteläosista aina maan pohjoisrajalle asti. Erityisen jännittävä oli pysähdyksemme Esfahanissa: yhtäältä jättimäisen Imaamin aukion, toisaalta paikallisten ihmisten kohtaamisen vuoksi. Turisteja ei käy enää maassa paljon, ja ihmiset ilahtuvat kaikista kontakteista ulkomaalaisiin. Meitä puhuteltiin, meille tarjottiin makeisia ja meistä otettiin kuvia älypuhelimella tämän tästä.
Näin valtavan vieraanvaraisuuden vallitessa oli selvää, että poikkeamme erään "vanhan tuttumme" luona: maanviljelijän, joka lahjoitti meille matkalla Dasht-e Lutin aavikolle kilokaupalla hedelmiä. Tällä kertaa lahjoja annoimme me: esimerkiksi häneltä saaduista hedelmistä itse tekemäämme hilloa. Maanviljelijä ilahtui suuresti ja kutsui meidät perheensä luokse. Hänen veljensä, mekaanikko, ihastui Yamahaamme. Hän tarjosi meille ilmaishuoltoa, josta kieltäydyimme. Emme halua käyttää ihmisten avokätisyyttä hyväksemme, ja moottoripyörä toimii moitteettomasti – aivan kuten Axorímme.
Joskus vahvimmankin kuorma-auton matka kuitenkin tyssää, minkä saimme kokea matkalla Kaspianmerelle. Kuljimme siellä solien halki samalla, kun maisema muuttui vehreämmäksi ja ilmasto lähes trooppiseksi. Tavoitteemme: järvi yli 2 000 metrin korkeudessa. Lopulta tie oli kuitenkin niin mutainen ja jyrkkä, että jouduimme kääntymään takaisin. Tai tarkemmin sanottuna: peruutimme, kunnes pystyimme kääntymään.
Kääntymään jouduimme myös Kavirin aavikolla Teheranin itäpuolella. Siellä meitä luultiin armeijan tarkastuspisteessä vakoojiksi! Iran ei ole muutenkaan helpoin maa matkustaa. Poliisi tarkasti meidät useamman kerran leiripaikoillamme. Tosin kaikista tilanteista selvittiin lopulta ongelmitta. Kielimuurin takia meitä kalvoi kuitenkin aina epävarmuus, oliko kaikki todella kunnossa.
Neljän viikon jälkeen myönteiset vaikutelmat Iranista jäivät kaikesta huolimatta päällimmäisinä mieleen. Muutaman seikkailun pääsimme kokemaan itse asiassa siksi, että ajoimme maan läpi tarkoituksella pienempiä teitä pitkin. Näin päädyimme myös kuivuneeseen joenuomaan, jossa tunsimme olevamme kuin kuussa. Drone sai lentää monta kertaa, sillä emme saaneet ilmakuvien ihailusta tarpeeksemme.
Iranin ja Armenian välisen rajan ylitys osoittautui hankalaksi. Meitä pompoteltiin rajaviranomaiselta toiselle viiden tunnin ajan. Lopulta meitä pyydettiin odottamaan eläinlääkäriä, joka tutkisi Aiméen. Tunnin odotettuamme paikalle tupsahti virkamies, joka kysyi, mitä oikein teimme siellä – kaikkihan oli selvää jo ajat sitten!
Armenian eteläosassa sola seuraa toistaan. Tiet ovat kuluneita Iranista maan sisäosiin dieseliä kuljettavien lukemattomien kuorma-autojen vuoksi, joten matka oli töyssyinen. Mike toivoi välivaihteita ja hidastinta. Ajoimme monta kertaa päivässä 1 500 – 2 500 metrin korkeudesta alas 400–700 metriin ja takaisin ylös. Rakennusten tyyli muistuttaa selvästi neuvostoajoista. Ostoksilla viestimme käsin ja jaloin, ja kassaneidit kikattivat tiskin takana.
Armenia on maailman vanhin kristillinen kansakunta, joten kirkkoja ja luostareita riittää. Kalliolle rakennettu Tatevin luostari on yksi tunnetuimpia. Saavuimme paikalle niin tiheässä sumussa, ettemme nähneet luostaria 100 metrin päässä olevalta pysäköintipaikalta. Seuraavana aamuna luostari avautui silmiemme eteen pienen vaelluksen jälkeen sitäkin vaikuttavampana.
Suurenmoisia näkymiä avautui myös pohjoisempana Selim-solassa. Oli onni, että Mike herätti minut – Andrean – solatien yläpuolella yöpymisen jälkeen varhain, jotta pääsin kuvaamaan auringonnousua. Tämän jälkeen leiriydyimme pariksi yöksi Sevan-järvelle. Tuntui tarpeelliselta sulatella vähän aikaa edellisten viikkojen vaikutelmia.
Edelleen Armeniassa huomasimme asuntoperävaunun aurinkopaneelien toimineen viikon ajan puolella teholla. Onneksi saimme yhteyden päällirakenteen valmistaja Bliss Mobilin tukeen. Vinkki oli seuraava: paneelit olisi purettava yksi kerrallaan ja jännite mitattava jokaisesta liitännästä! Lopulta kyse oli vain yhden pistokkeen irtoamisesta, minkä lisäksi yksi sulake oli vaihdettava.
Täällä Georgiassa olemme kulkeneet niin ikään jokusen solan läpi, ja joskus maisemat muistuttavat Sveitsiä. Ensimmäinen pysähdyspaikkamme oli maan eteläosassa sijaitseva luolaluostari, jossa on kuulemma asunut aikanaan 20 000 ihmistä. Ajoimme maan halki Mustallemerelle, jonka äärellä leiriydyimme hiekkarannalle.
Huolimatta viimeisten öiden rajuilmoista ja ajoittaisista rankkasateista täällä on edelleen kesäisen lämmintä ja meressä voi uida. Siitä nautimme suuresti. Tiedämmehän toki, että olemme matkalla pohjoiseen ja sen myötä talven suuntaan. Mikä tosin tarkoittaa myös seuraavaa "Xtreme"-kohdetta, Venäjän Kaukoidässä sijaitsevaa Oimjakonia – odotamme matkaa suurella ilolla!
RoadStars-sarjan osa 6 ilmestyy 22. lokakuu. Pysykää kuulolla!
4-Xtremes – matka ääriolosuhteissa.
4-Xtremes: sveitsiläinen pariskunta lähtee retkelle kohti äärimmäisyyksiä
Osa 3: Sveitsiläinen seikkailijapariskunta kohtaa karaokea tekojärvellä ja myrskyn meren yllä
Osa 4: Olipa kuuma seikkailu! Sveitsiläiset seikkailijat matkalla Iranissa
Osa 9: Kammermannit jatkavat matkaa kylmyysnavalle kaikkia esteitä uhmaten
Osa 10: Kiiltävää jäätä ja kappale kotiseutua keskellä Siperiaa sveitsiläisille seikkailijoille
Osa 11: 4-Xtremes-tiimi kohtaa rasittavia lainvalvojia ja rentoutuu Mustallamerellä
Osa 12: Kammermanneille rankka takaisku ja seikkailullista nähtävyyksien katselua Bulgariassa
Osa 13: Andrea ja Mike päättävät extreme-matkansa. Ja lähtevät saman tien taas matkaan
Kuvat: 4-Xtremes
Kommentti
Kirjaudu sisään kommentin lähettämistä varten.
18 kommenttia
Weiterhin nur das Beste, um auch die restlich geplante Tour ohne "Schäden" bewältigen zu können.
Weiterhin nur das Beste, um auch die restlich geplante Tour ohne "Schäden" bewältigen zu können.
Gerade vor Kontakten mit islamischen Kontrollorganen, ohne daß ich die Sprache spreche, hätte ich... starke Bedenken.
Und die Mondlandschaft sieht aus wie aus einem science fiction Streifen aus Hollywood - sehr einsame Einsamkeit...
Weiterhin Spaß, Glück und gute Nerven... damit ich/wir noch viele schöne Bilder und Abenteuergeschichten sehen/lesen...
Gruß
Klaus
Gerade vor Kontakten mit islamischen Kontrollorganen, ohne daß ich die Sprache spreche, hätte ich... starke Bedenken.
Und die Mondlandschaft sieht aus wie aus einem science fiction Streifen aus Hollywood - sehr einsame Einsamkeit...
Weiterhin Spaß, Glück und gute Nerven... damit ich/wir noch viele schöne Bilder und Abenteuergeschichten sehen/lesen...
Gruß
Klaus
Wir hatten schon auch ab und zu Bedenken, vor allem aber grosser Respekt wenn wir es mit den Behörden zu tun haben. Manchmal hilft es auch wenn man die Sprache nicht versteht, das kann auch gewisse Freiheiten schaffen weil man es ja nicht besser wusste. Manchmal schützt "nicht-verstehen" vor Strafe ;)
Aber wir passen natürlich auf und geben uns Mühe die Regeln die verstehen können zu respektieren.
Liebe Grüsse aus Kasachstan, Andrea & Mike
Wir hatten schon auch ab und zu Bedenken, vor allem aber grosser Respekt wenn wir es mit den Behörden zu tun haben. Manchmal hilft es auch wenn man die Sprache nicht versteht, das kann auch gewisse Freiheiten schaffen weil man es ja nicht besser wusste. Manchmal schützt "nicht-verstehen" vor Strafe ;)
Aber wir passen natürlich auf und geben uns Mühe die Regeln die verstehen können zu respektieren.
Liebe Grüsse aus Kasachstan, Andrea & Mike